Suomen talvikisat, pienimuotoiset talvilajien ”olympialaiset” järjestettiin Helsingissä 15.–24.2.1919. Tapahtuma oli ensimmäinen itsenäistyneen maan isännöimä kansainvälinen urheilutapahtuma. Osallistujia oli yli 400 ja Suomen lisäksi urheilijoita saapui Ruotsista ja Norjasta. Lajeina olivat hiihto, mäkihyppy, pikaluistelu, taitoluistelu, ratsastus, ampumaurheilu, sotilasurheilu ja jääpallo.
Jääpallo-ottelut pelattiin Töölön Pallokentällä, Bolliksella. Ensimmäisessä Uppsalan IFK ja Viipurin Sudet taistelivat Polyteknikkojen kiertopalkinnosta. Tämän ottelun suomalaiset hävisivät 4–1. Seuraavaksi jäälle pääsivät Åbo Simklubbenin ja Kiffenin naisjoukkueet ystävyysottelussa, joka päättyi tasapeliin 1–1.
Viimeisenä pelattiin itsenäisen Suomen kaikkien aikojen ensimmäinen jääpallomaaottelu Ruotsia vastaan. Joukkueen rungon muodostivat Viipurin Susien pelaajat, ja sitä täydensivät HIFK:n Harald Nyström, Kiffenin Lars Schybergson ja HJK:n Niilo Tammisalo.
Pelin alkaessa katsomossa jännitti yli 5000 katsojaa ja heidän joukossaan valtionhoitaja C.G.E. Mannerheim, joka oli myös koko tapahtuman suojelija. Ottelu päättyi selvänumeroisesti Suomen voittoon 4–1. Hyvä tulos sai suitsutusta lehdistöltä ja sitä kuvattiin ”yhdeksi upeimmista suomalaisten urheilijoiden saavutuksista”.
Urheilumuseo juhlisti Suomen itsenäisyyden sataa vuotta sadalla urheilutarinalla. Jokaiselle itsenäisyyden vuodelle on oma tarinansa suomalaisurheilijoiden suurista menestyksistä, kirvelevistä tappioista tai uusista aluevaltauksista. Lisäväriä kertomukset saavat museon valokuva-arkiston aarteista. Sata tarinaa on toteutettu yhteistyössä Veikkauksen kanssa. Kirjoittajat kuuluvat Urheilumuseon henkilökuntaan. Tutustu myös: urheilumuseo.fi | urheilumuseo.blogspot.fi
21. helmikuuta 2017
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti