Värikkäästä kynänkäytöstään tunnettu Idrottsbladetin päätoimittaja Torsten Tegnér sai idean otsikkoonsa siitä, että kilpailuissa oli esiintynyt myös Japanin yleisurheilujoukkue. Suomessa pahastuttiin kuitenkin suuresti: maamme urheilijoiden loistavaa menestystä oli käytetty juuri todisteena siitä, että suomalaiset kuuluivat ”arvokkaimpaan” pohjoismaiseen rotuun huolimatta oudosta itäisestä kielestään. Kohu kiristi osaltaan Suomen ja Ruotsin yleisurheilusuhteita, jotka Suomen Urheiluliiton puheenjohtaja Urho Kekkonen laittoikin seuraavana vuonna poikki.
Järvinen ei lopulta edes saanut Tukholmasta maailmanennätystä, sillä ruotsalaiset eivät ilmoittaneet hänen tulostaan IAAF:lle ratifioitavaksi. Väliäkös tuolla: hän heitti jo samana syksynä uuden ME-tuloksen 72,93 ja hallitsi keihäsmaailmaa lähes koko seuraavan vuosikymmenen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti