1946: Bislettin mitalikuuro

Ensimmäiset sodanjälkeiset yleisurheilun EM-kisat järjestettiin Bislett stadionilla Oslossa elokuussa 1946. Sykähdyttävimmät suomalaishetket koettiin jo kisojen avauspäivänä. Ennen kuulumatonta ei ollut menestys sinänsä vaan mitalisateen nopeus: Viljo Heino ja Helge Perälä ottivat kaksoisvoiton 10 000 metriltä vain minuutteja sen jälkeen, kun Mikko Hietanen ja Väinö Muinonen olivat tehneet saman maratonilla.

Juoksujen päällekkäisyys johtui kisaohjelman myöhästymisestä: maratonjuoksijat olivat vielä matkalla, kun 10 000 metrin finaalin lähtölaukaus kajahti. Niinpä kun Hietanen juoksi ensimmäisenä maratoonarina stadionille, hän kohtasi kymppiä johtaneen Heinon, jonka juoksusuunta oli päinvastainen. Miesten tervehdys kruunasi jälleen yhden kestävyysjuoksun suomalaisen voimannäytteen.

Oman mausteensa juhliin toi se, että Heinon kilpaileminen oli kisojen alla epävarmaa ammattilaissyytösten takia. Toisin kuin Paavo Nurmen kohdalla aikoinaan, IAAF vapautti suomalaisen pannasta juuri ennen kisoja.