1940: Juoksijain kuninkaasta vakioveikkaajaksi

Suomalaisten pelihimon valjastamista urheilun varainkeruuseen pidettiin 1900-luvun alussa moraalittomana. Urheilun kasvava rahantarve ja positiiviset esimerkit Ruotsista käänsivät kuitenkin päät sekä sisäministeriössä että urheilujärjestöissä, ja vuonna 1940 valtakunnallinen veikkausmonopoli, Oy Tippaustoimisto AB, näki päivänvalon. Yhtiön nimi muutettiin pian Veikkaukseksi.

Ensimmäiseksi peliksi valittiin Ruotsin tapaan vakioveikkaus. 7.9.–8.9.1940 käydyn avauskierroksen 12 kohdetta muodostuivat kotimaisten jalkapallo- ja pesäpallo-otteluiden lisäksi Suomen, Ruotsin ja Saksan välisestä yleisurheilumaaottelusta, jossa piti veikata Suomen ja Ruotsin paremmuutta. Mannekiiniksi saatiin itse Paavo Nurmi, jonka täyttämä kuponki julkaistiin etukäteen Suomen Urheilulehdessä.

Veikkaus oli menestys jo alkuunsa, sillä kierroksen tuotot ylsivät lähes 300 000 markkaan. Ensimmäistä voittajaa saatiin kuitenkin vielä odottaa. Sellaista ei tullut Nurmestakaan, jonka parhaalla rivillä oli viisi oikein.