1955: Mäkikotkat huipulla

Suomalaiset mäkihyppääjät nousivat maailman eliittiin 1950-luvulla. He omaksuivat ensimmäisinä uuden aerodynaamisen hyppytyylin ja hallitsivat – norjalaisten kauhuksi – mäkikisoja rohkeasti etunojassa hypäten, kädet ryhdikkäästi vartalon sivussa. Uusi tyyli toi hyppyihin lisää pituutta ja suomalaishyppääjille kaivattua menestystä.

Saksan-Itävallan mäkiviikko hypättiin ensimmäisen kerran tammikuun alussa 1953, mutta tuolloin suomalaiset eivät vielä ehtineet kisaamaan. Seuraava mäkiviikko meni melko lailla norjalaisväreissä, vaikka suomalaisia oli jo mukana ja kohtalaisen hyvällä menestyksellä. Kauden 1954–1955 mäkiviikko hypättiin sitten suomalaistahdissa. Mukana olivat mainiot mäkimiehemme Aulis Kallakorpi, Hemmo Silvennoinen ja Eino Kirjonen. Mäkiviikko muodostui neljästä kilpailusta vuodenvaihteen molemmin puolin.

Ensimmäisenä hypätyn Oberstdorfin kisan voitti Aulis Kallakorpi, ja Hemmo Silvennoinen ja Eino Kirjonen jakoivat kakkossijan. Seuraava kilpailu hypättiin Garmisch-Partenkirchenin mäestä, ja siellä järjestys oli Kallakorpi, Kirjonen ja Silvennoinen. Innsbruckin mäessä voiton vei Norjan Torbjørn Ruste, Hemmo Silvennoinen oli toinen ja Saksan Max Bolkart kolmas. Viimeisessä Bischofshofenin kisassa palkintopallilla olivat muuten samat miehet, mutta Eino Kirjonen syrjäytti Bolkartin kolmannelta sijalta. Kun pisteet laskettiin yhteen, selviytyi mäkiviikon voittajaksi Hemmo Silvennoinen – ilman yhtään osakilpailuvoittoa! Eino Kirjonen oli toinen ja Aulis Kallakorpi kolmas.